Kipua on kärsitty

Lappalaisäijä meni vihdoin hammaslääkäriin vuosikymmenten jomotuksen
jälkeen. Äijä istahti kenotuoliin ja kehotuksesta avasi suunsa.

- Aiherrajumala, henkäisi hammaslääkäri. - Eihän täällä ole kuin kaksi
hampaantynkää...ku-kulmahampaat yläleuassa.

- Yngh, virkkoi äijä.

- Ja ikenet on ihan hötyä, märkäistä mössöä, aiaiai. Kyllä nämä nyt on
otettava pois ihan kokonaan.

- Otehtan vuan, urahti äijä.

- Vaan saattaapi koskea, kun ei tällaisia ikeniä voi puuduttaa. Ei
neula saa otetta...ja hampaat on tulehtuneessa luussa kiinni.

- Otethan vuan poies, ynähti äijä.

Lääkäri alkoi operoida. Veripisarat ja mätämötikät tipahtelivat
lattialle, luu rutisi ja ukko vikisi, hohtimet lipsahtelivat ja juuret
jurskivat...Loputtoman ajan kuluttua lääkäri pesi olkapäitä myöten
käsiään ja vilkaisi hervottomana makaavaa äijää.

- Taisi koskea aika lailla? Ei varmaan ole ennen näin sattunutkaan,
yritti lääkäri piristää potilastaan. Äijä henkäisi, sylkäisi hyhmää
suustaan ja totesi:

- Kahisti on koskhenu enempi.

Lääkäri äimistyi ja kysyi tapauksista.

-nNoh, muutama vuosh takaperin tuolla jänkhällä tul ishompi hätä ja
shiinä illan hämärishä käphäsin kyykhylle. Eikhö shiinä ollukki
kethunrauvat ja ku ne napsahti kellukoille, ni shillo koski
ensimmäisen kerran. Sitähä mie säikähin ja shäntäshin pakkoon ja ku
rautoloihe kettinkhi loppu, ni shillon koski toishen kerran.

-- =8^#D# "Mulla on ikioma blondintapainen enkä pois vaihtais."