SUo, kuokka, Jussi ja kännykkä

Olipa kerran suo, kuokka, Jussi ja kännykkä.
Suon laidalle päästyään Jussi sylkäisi käsiinsä ja kohotti kuokan
korkealle päänsä yläpuolelle. Juuri alkaessaan iskea kuokkaansa,
kännykkä soi.
- Haloo
- Mie täällä vaan. Joko löysit sen suon? Muori kysyi.
- Joo löysin.
- Ai no hyvä. Ei mulla muuta asiaa ollukkaan, heippa (klick)
No, Jussi sylkäisi uudestaan käsiinsä ja kohotti kuokan korkealle
päänsä yläpuolelle. Juuri alkaessaan iskeä kuokkansa suohon,
kännykkä soi taas.
- Mitä?
- Muistitko sie ottaa sen kuokan mukkaan? Muori kysyi.
- Muistin muistin..prkle. Jussi vastasi hiukan tuohtuneena (klick.
Jussi sylkäisi kolmannen kerran käsiinsä vähiksi menneitä sylkiään
ja kohotti kuokan korkealle päänsä yläpuolelle. Jussi saikin kuokan
kiihotettua kovaan vauhtiin kohti suota kun kännykkä soi kesken iskun.
Jussi ei pystynyt enää pysäyttämään kuokkaa vaan häiriintyneenä
kännykän pirinästä, löi toisen jalan kaikki varpaansa poikki. Jussi
karjaisi ja kiroili kuin perseestä väkisin revitty teini-ikäinen sikiö
ja piteli kaksin käsin vertavuotavaa jalkateräänsä.
Kännykkä soi yhä.
Jussi otti verisellä kädellään kännykän käteensä ja huusi:
- Kuka pERKELE sielä nyt on?
Muori vastasi:
- No mutta Jussi, miksi olet nuin pahalla päällä? Tiedäthän sinä,
että rakastan sinus niin kovin paljon. Halusin vaan sanoa jotta olethan
varovainen sen kuokan kanssa. En halua, että lyöt sillä itseäsi jalkaan.