Ei paljoa jää...

Maatilan vanha isäntä oli kuollut ja hänet oli polttohaudattu. Talon
tyttäret olivat hakemassa tuhkauurnaa kotiin, kun toinen halusi nähdä,
millaista tuhka on. Hän raotti varovasti uurnan kantta ja samassa
tuulenpuuska vei tuhkat mennessään. "Kauhistus, mitä me nyt teemme?", hän
kysyi. "Haetaan vaivihkaa navetan padan alta vähän tuhkaa, ei sitä kukaan
huomaa", sanoi toinen. Kotiin päästyään tyttäret ojensivat uurnan leskelle,
joka avasi uurnan kannen, katsoi sisään ja sanoi: "Voi voi, ei siitä
ihmisestä paljoa jää jäljelle. Ei jää, kun pieni kasa tuhkaa ja
munankuoret..."