7.1.06

Demarituubi

Auto kotiin ja bussilla töihin.

Luulisi, että se olisi helpommin sanottu kuin tehty. Bussin pysäyttäminen on
oma taiteenlajinsa.

Näytänkö pysähtymismerkin liian aikaisin, vai liian myöhään. Miten pysäytän
juuri oikean bussin,
kun ne ajavat yhtenä pitkänä letkana. Pahimmassa tapauksessa oma bussi
ryhmittyy vasemmalle kaistalle muiden taakse, jolloin pitäisi ampua
hätäraketteja saadakseen katsekontakti kuskiin. Jos muita busseja ei
ole häiritsemässä, niin kuskit katselevat järjestäen vasemmalle ja saat
seistä lapio suorana lippua heilutellen, kunnes kuski viimetingassa
väläyttää vilkkua ja koukkaa pysäkille.

Ovi ei koskaan osu kohdalle. Jos seisot paikallasi, kuski tulkitsee ettet
ole tulossa kyytiin, ja heittää kurat kengillesi. Jos liikut oikealle, niin
kuski painaa kovemmin jarrua, ja jos liikut vasemmalle, niin hän höllää
sitä. Tarkoitus lienee saada ovi vähintään kymmenen metrin päähän paikasta
jossa seisot.

Millaisen lipun pyydän kuskilta. Jos sanoo keskustaan, niin koko bussi
nauraa takapenkkiä myöten. Jos sanon kertamaksu, niin kuski vittuilee:
"lasten vai aikuisten", ja tietysti maksajan iästä riippumatta. Sitten on
vielä seutulippuja ja muita hässäköitä, mutta kuskilta ei apua heru, hän on
kiinnostuneempi vasemmasta sivupeilistä kuin sinusta.

Maksu pitäisi suorittaa tasarahalla. Kokeile maksaa satasen setelillä
kertamaksu ja kuski kaivaa sinulle

ämpärillisen vaihtorahaa takaisin. Laitanko rahat tiskille, vai lyönkö ne
kuskille kouraan. Teit niin tai näin, kuski murahtaa ja vittuilee minkä
kerkiää. Kun laitoin kahdenkympin setelin tiskille, kuski kehtasi murahtaa:
Suorista se! Missä vitussa lukee, että rahat viikattuna kiitos, "anteeksi
herra kuljettaja, mutta nyt ei tullut mankelia mukaan". Ei ihme, että joku
leimaa lippunsa sijasta kuskia nyrkkiraudalla turpaan.

Pidä kiinni. Kuskeilla on kiihdytysajajan refleksit ja keilaajan pelisilmä.
Pitää saada monta näyttävää kaatoa. Bussin nytkähtäessä liikkeelle, alkaa
ihmisflipperi. Yrität epätoivoisesti poukkoilla kohti takaosaa,
huomataksesi, että vain käytävänpuoleisilla penkeillä istutaan, tai niillä
matkustaa jonkun ostoskassi. Kun ystävällisesti pyydät saada istahtaa
"vapaalle" paikalle, niin matkustaja nousee hitaasti kuin lehmä suosta,
mittaillen sinua katseellaan, ikään kuin arvioiden sinun hygieniatasosi
luokitusta. Jos bussi on tyhjä, niin sinusta tulee automaattisesti
spurgumagneetti. Bussikuskeilla on pirullinen tapa haalia kyytiin kaikki
haisevimmat spurgut, mitä maa päällään kantaa, ja he kaikki haluavat tulla
laulamaan juuri sinulle. Ei auta mikään, spurgun on pakko liimautua
kainaloosi kuin kuumemittari. Jos olet hiljaa, olet paska jätkä, jos avaat
suusi hän oksentaa siihen. Pahimmassa
tapauksessa kuski heittää sinut ulos.

Linja-autossa on tunnelmaa, ja sen voi aistia esim. nenällään.
Krimi-turkkeihin puetut muumiot miehittävät bussin etuosan, ja he yrittävät
peitellä vuotavista kroonikkovaipoista leviävää eteeristä tuoksuaan,
kaatamalla pullollisen myskiä päällensä. Takapenkillä matkustavalle
astmaatikolle tämä on kuin sinappikaasua, ja hän
joutuukin pumppaamaan inhalaattoriaan kuin olisi täyttämässä jalkapalloa.

Tunnelmaa ei paranna sekään, että aamukahvin ärsyttämä suolisto saa
matkustajat moukaroimaan karmeita lettupieruja. Miksei sitä voinut
paukutella bussia odotellessa, pitikö ne parhaat pommit säästellä bussiin.

Älä koskaan istu takaovien läheisyydessä. Kun ovet aukeavat, joudut
auttamaan äitiä jonka rattaissa istuu 13-vuotias poika. Kiitoksen sanaa ei
heru, ja kun yrität takaisin paikallesi, niin hehkeä kassi-alma on taikonut
juustosämpyläsi sillivoileiväksi, istumalla hajareisin eväskassisi päälle.

Jos yrität lukea lehteä bussissa, niin hartioillesi kasvaa äkkiä kaksi päätä
lisää. Bussista poistuminen on sekin suuri seikkailu. Bussissa ei ole tapana
paljoa puhua, ja katsekontaktia tulee vältellä. Kun joku ikkunapaikkalainen
haluaa jäädä pois, hän pomppaa pystyyn kuin jousi ja mitään sanomatta
pyyhkii suupielesi takamuksellaan, ähkiessään ylitsesi käytävälle. Toinen
ihmistyyppi samassa tilanteessa, tyytyy vain kyyhöttämään sikiöasennossa ja
aina pysäkin kohdalla kuuluu syvä huokaus.


Kun sitten tilanne tulee omalle kohdallesi, niin painonappia ei näy missään.
Vieressäsi istuva norsu on nukahtanut fiikus sylissään ja ei tee elettäkään
siirtyäkseen. Pysäkki häämöttää jo edessä ja et ole päässyt edes käytävälle.
Dyykkaat läpi fiikuksen käytävälle huomataksesi, ettei se vitun painonappi
edes toimi. Sanot kuskille, että
haluat seuraavalla pois, ja kuski jarruttaa niin, että etupenkin vanhuksen
lasisilmät poksahtavat lentoon kuin samppanjapullon korkit. Bussi pysähtyy,
mutta ovet eivät aukea. Kuskin viimeiset saumat vittuilla: "Poistutaan
takaovista".

Tällä kertaa bussi sentään pysähtyi. Yleensä se vain hiljentää ja olettaa
mummeleiden loikkivan ulos kahdenkympin vauhdissa.Ovathan ne voltteja
heittelevät eläkeläiset hilpeän näköisiä, mutta puuhun osuessaan ne voivat
haitata kuukkeleiden pesintää.

Vittu en ikinä liiku enää demarituubilla...


0 Comments:

Post a Comment

<< Home